Meidän seura: kaikki mokkapaloista

26.2.2020


Junnufutiksen buffetien kestosuosikki mokkapalat herättävät suuria intohimoja puolesta ja vastaan. Mokkapalojen merkitystä on vaikea sivuuttaa kun puhutaan joukkuelajeista ja suomalaisesta junioriseuratoiminnasta. Onko pakko järjestää buffet kotipeliin? Voiko oman leipomisvuoron korvata rahalla? Mitä jos ei osaa tai ei huvita?

 

Onko joukkueen pakko järjestää buffet kotipeliin?

Buffet on kotijoukkueen kahvilapalvelu pelien yleisölle. Buffet on varsinkin nappulajoukkueille suhteellisen vaivaton ja yhteisöllisyyttä lisäävä varainhankintatapa.

Joukkue voi päättää halutessaan olla järjestämättä buffeteja. Nappulaliigassa joukkue voi halutessaan toimia kokonaan ilman varainhankintaa.
Tällöin joukkueella on käytettävissään pelinohjaaja joka toimii ilman palkkiota (esim. joku pelaajien vanhemmista), joukkue käyttää Nappulaliigan hankkimia pelipaitoja, eikä osallistu mihinkään ylimääräisiin turnauksiin tai tapahtumiin.

Mahdollisia turnauskustannuksia, pelipaitahankintoja tai pelinohjaajapalkkoita voidaan myös rahoittaa pelaajilta perittävillä ylimääräisillä pienillä maksuilla.

Joukkueessa on tehtävä vuosittain taloussuunnitelma: mitä varoja kerätään ja kuinka. Miten turvataan kaikille pelaajille tasavertaiset osallistumisen mahdollisuudet: yhteisesti kerättävät varat ovat kaikkien pelaajien käytettävissä, silloinkin kun kaikki eivät talkoisiin osallistu.

Buffetin voi ajatella palveluna vierasjoukkueille.
Alkukevään ja loppusyksyn viileät peli-illat ovat pelejä seuraaville vanhemmille ja sisaruksille huomattavasti miellyttävämpiä kun tiedossa on kahvimukillinen tai pillimehu.

Voiko oman leipomisvuoron korvata rahalla?

Joukkueen vanhempainkokouksessa ja vanhempien pelisääntökeskustelussa tulisi pohtia varainhankintaa.
Jos yhteisesti päätetään rahoittaa toimintaa buffetia pitämällä, on järkevää suunnitella buffetvastuut tasapuolisiksi.
Monissa joukkueissamme toimii buffetvastuullinen, joka organisoi kotipeli-iltojen buffetit: buffetvastuullinen jakaa myyntivuorot, ja suunnittelee mitä tuotteita buffetissa on tarjolla.
Jokaisella perheellä on mahdollisuus osallistua omalla tavallaan: joku voi hankkia buffetiin tarvittavat mukit tai mehut, toinen voi halutessaan leipoa.
Jos buffetvastaava on jakanut myyntivuorot tasaisesti kaikille perheille, on kohteliasta järjestää itselleen sijainen, mikäli ei pääse paikalle.

Mikä neuvoksi jos joku ei koskaan osallistu?

Suomalainen urheiluseuratoiminta nojaa vahvasti vapaaehtoisuuden periaatteeseen.
Yhdistystoiminnassa ei voida velvoittaa eikä pakottaa osallistumaan – ja silti lapsella on oltava tasaveroinen mahdollisuus olla mukana kaikessa joukkueen toiminnassa.
Yhteisesti kerätyt varat käytetään kaikkien pelaajien yhteiseksi hyväksi, riippumatta perheen osallistumisaktiivisuudesta.


Tutustu verohallinnon ohjeistukseen

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/tuloverotus/yhdistys-ja-saatio/talkootyon_verotus__yhdistys_ja_saati/
 

Buffetin tuotto?

Illan päätteeksi kertynyt tulo lasketaan yhteisesti ja tulo tilitetään pankkiin mahdollisimman pian. On kohteliasta tiedottaa illan tulosta ja kiittää osallistujia jossain joukkueen tiedotuskanavassa.


Elintarvikehygienia – tarvitaanko hygieniapassi?

Vähäriskisestä ja satunnaisesta elintarvikkeiden myynnistä, esim. urheiluseurojen järjestämistä buffeteista ei tarvitse tehdä elintarvikeilmoitusta eikä leipojalta tai myyjältä vaadita hygieniapassia.
Hyvää elintarvikehygieniaa on ehdottomasti noudatettava.
Leipomuksia ei valmisteta sairaana, tuotteita käsitellään oikein ja huolehditaan pilaantuvien tuotteiden kohdalla kylmäketjusta.
Myytävistä tuotteista on hyvä listata näkyville mahdolliset allergeenit.

https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/yritykset/elintarvikeala/toiminnan-aloittaminen/elintarvikehuoneistot/toiminnasta-ilmoittaminen_taulukko.pdf

 

Mokkapalat – historiaa

Mokkapalojen resepti on kulkeutunut Suomeen Ruotsista 1940-luvulla. Melko yksinkertainen resepti ja maukas, leivosmainen lopputulos on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisten tapahtumien ytimessä.

Rakkaan lapsen monet nimet kertovat mokkapalojen vahvasta asemasta suomalaisessa keittiökulttuurissa: suklaaneliöt, suklaapelti rakkaudenruudut, ruotsinparhaat ja porilainen masaliisa ovat kaikki samaa leivosta. Rohkeampi leipuri jättää kaakaojauhon pois ja leipoo tuuloman torttua.

Miksi juuri mokkapalat?

Mokkapalojen asema buffetin ykköstarjottavana on toistaiseksi ollut kiistaton. Hyviä haastajia mokkapaloille ovat valmiista raakapakasteista paistetut tuotteet, erilaiset pasteijat, pullat ja muut vaivattomasti käsiteltävät syötävät.

Sillä, onko buffetin tarjottava peräisin kotikeittiöstä tai kaupalliselta valmistajalta, ei ole merkitystä. 

Yhdenkään lapsen urheilullinen tulevaisuus ei nouse eikä kaadu kannustusjoukkojen leipomistaitoihin. 

Me olemme yhdessä tekemässä hyvää juttua lapsillemme, tärkeintä on se, että kannustusjoukot tukevat ja kannustavat pelaajia.

Mokkapaloilla tai ilman.